Tuumittuani ja kysyttyäni muutamaa mielipidettä tulin siihen tulokseen, että on se myönnettävä, polymeerimassa vääntyy käsissäni usein lapselliseen muotoon. Lapsellinen vain on sanana jotenkin negatiivinen. Miksi ei voi sanoa lapsenmielinen, lapsenomainen, vilpitön, avoin, herkkä tai teeskentelemätön, joita sanakirjakin tarjoaa lapsellisen synonyymiksi?
Minua massassa viehättää juuri se ettei tarvitse olla vakava, kerrankin voi leikkiä! Massaa saa muokata ja veivata sydämensä kyllyydestä ja siitä voi luoda kaikkea sitä, mitä et tavallisesta helmikaupasta löydä. Lieneekö minulla ollut lapsena pulaa muovailuvahoista tai sitten vain sisäinen lapseni kaipaa purkautumiskanavaa. Miten vain, suon itselleni taiteilijan vapauden olla lapsellinen tässä kohtaa.
Hippocamp |
Polymeerimassaa, lasi- ja helmiäislasihelmiä sekä korumetallia
- 9.59
- 2 Comments